29.1.2009

Huolen häivää..

Ei varmaan pitäisi näin väsyneenä kirjoittaa mitään mutta tässä tulee kuitenkin.

Toissa iltana eli siis tiistaina (rp 64) joskus puoli yhdentoista aikaan huomasin Taikan tiputtelevan verestäviä länttejä sinne tänne sänkyyn. Seurasin muutamaa hyvinkin napakkaa supistusta ja aloin jännittyneenä odottamaan lisää. No niitä tuli mutta ne laantuivat yötä myöten pois.

Keskiviikko valkeni ja tyttö makoili vieressäni ajoitten supistellen ja takapuolesta tihkui harvakseltaan lisää nestettä. Sekin loppui ajallaan ja tyttö tuntui voivan hyvin, pennut liikkuivat, Taika söi ja kävi astialla ja otti muutaman kerran torkut itsekkin. Supistuksissa oli välillä väliä aika roimastikkin mutta sitten kun ne taas alkoivat niin sitten niitä tulikin.

Klo 16 aikaan soiteltiin ekaa kertaa eläinlääkärille (tulehdusriskiarviota) ja samoihin aikoihin vuoto alkoi myös uudelleen.Tällä kertaa hieman erivärisenä mutta samanveroisena. Lähdettiin näytille ja lopputuloksena oli sektio. Ja ihan hyvä näin sillä matkassa tuli yllätyksiä lisää siinä mielessä että selvisi synnytyksen katkeilleen sen vuoksi kun edessä oli kehittymätön alkio.

Taika herätettiin nukutuksesta ja mukaansa se sai vauvojen lisäksi antibioottikuurin ja kipulääkityksen. Mutta ei tötteröä niskaansa tai sukkapukua päällensä. Se alkoi pesemään pentujansa ( ja muutamahan tietää miten asiasta panikoin, kiitoksia vaan niillekkin kuuntelijoille!)ja pikkuhiljaa selviämään reissustansa. Se kävi jopa potalla. Mutta eipä homma ole vielä siinä, vauvat pyrkivät tisseille ja Taika kärsivällisesti niiden yrittää antaa imeä.Päätin tässä välissä ottaa stressiloman ja painua suihkuun itseksini ja mitäs sitten kun palaan? Tikkejä on alkanut avautumaan alhaalta.

Nyt on soitettu kunnalliset läpi ja homman nimi on se että tyttö palaa huomenna leikanneelle lääkärille ja se luultavammin joudutaan nukuttamaan uudestaan, avaamaan haava ja sulkemaan uudestaan. Ihan kuin se raasu ei olisi jo kärsinyt ihan tarpeeksi :(

Loppu yö meneekin sitten vahtiessa..Ei mitään kovin iloista tarinaa,eihän?
Yhden kuvan teille suon, ei kai liene vaikea arvata että täällä ei nyt jakseta hurrata ilosta...(vaikka iloisia toki olemme että mamma voi kakaroineen nyt ainakin ihan ok).No mutta nyt seis itkuvirsi ja sitä kuvaa peliin!


Sininen ja mustavalkoinen, variantteja. Molemmat minusta poikia ja hyvänpainoisia (101-108g) virkkuja otuksia.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Oivoi :( Toipumista Taialle, tylsää tuo tikkien pettäminen. Pennuista kuitenkin onnittelut. Topakan näköisiä poikia. :)